Uusi huoneistotietojärjestelmä

Tämän vuoden alusta on otettu käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä. Uudet asuntoyhtiöt perustetaan digitaalisesti, eikä osakekirjoja paineta enää lainkaan. Uusi huoneistotietojärjestelmä mahdollistaa asunto-osakkeiden omistusten siirtojen ja panttausten tekemisen sähköisesti. Osakkeenomistajien ei tarvitse enää huolehtia osakekirjojen säilyttämisestä. Lisäksi huoneistotietojärjestelmä parantaa osakehuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta. Asuntoihin ja yhtiöihin liittyvät tietopalvelut ovat myös saatavissa uudesta rekisteristä. Maanmittauslaitos on vastuussa rekisterin ylläpidosta ja palveluista.

Jo perustettujen asuntoyhtiöiden asunto-osakkeiden tiedot kerätään vähitellen uuteen huoneistotietojärjestelmään. Vanhojen osakeluetteloiden siirto uuteen rekisteriin alkaa 1.5.2019, jonka jälkeen asuntoyhtiöllä ei ole enää velvollisuutta ylläpitää osakeluetteloa. Asuntoyhtiön tulee ilmoittaa osakeluettelon siirrosta osakkaille, jonka jälkeen osakkaat voivat hakea oman omistuksensa rekisteröimistä huoneistotietojärjestelmään.

Lakitoimisto Modus - työsopimukseen liittyvät riitatilanteet

Määräajat oikaisuvaatimusten tekemiseen

Verovuodesta 2017 alkaen määräaika tuloverotuksen oikaisuvaatimuksen tekemiseksi on 3 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Luonnollisilla henkilöillä verovuotta 2017 koskevan oikaisuvaatimuksen tulee siis olla perillä viimeistään 31.12.2020. Verovuotta 2016 tai sitä vanhempia vuosia koskeva määräaika on 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Yhtiöiden määräajoissa poikkeuksen muodostaa murretut tilikaudet eli tilikaudet, jotka eivät ole kalenterivuotta. Tällöin verovuosi on se tai ne tilikaudet, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana. Jos yhtiön tilikausi on esimerkiksi 1.2.2017-31.1.2018 lasketaan verovuoden 2018 muutoksenhakuaika verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta eli 1.1.2019.

Muutoksenhaun määräaika on joko 5 vuotta verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta tai 3 vuotta verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta sen mukaan, onko päätös tehty ennen 1.1.2017 vai sen jälkeen.

Varainsiirtovero poistuu toimintamuodon muutoksessa osakeyhtiöksi

Ensi vuoden alusta 1.1.2018 tulee voimaan varainsiirtoverotukseen liittyvä muutos, joka mahdollistaa maatilan tai yksityisliikkeen toimintamuodon muutoksen osakeyhtiöksi varainsiirtoverotta.

Ennen lainsäädäntömuutoksen voimaantuloa toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi on johtanut velvollisuuteen suorittaa varainsiirtoveroa, mikäli perustettavaan yhtiöön siirtyvään omaisuuteen on sisältynyt kiinteistöjä tai arvopapereita.

Toimintamuodon muutoksen tulee täyttää tuloverolain 24 §:n edellytykset, jotta siirtyvään omaisuuteen sisältyvät kiinteistöt ja arvopaperit saadaan siirtymään perustettavaan osakeyhtiöön varainsiirtoverovapaina. Verohallinto tutkii verovapauden edellytykset vasta tuloverotuksen yhteydessä. Verovapaus koskee vain 1.1.2018 tai sen jälkeen tehtyjä apporttiluovutuksia perustettavaan osakeyhtiöön.

Osakassopimus ja osakkeiden käypä hinta

Osakassopimuksen mukainen osakkeen hinta ja verotus (KHO:2016:18)

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 16.2.2016 antamallaan vuosikirjapäätöksellä (KHO:2016:18) ns. naken in naken ut –periaatteen soveltumisen asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen osakkeen arvonmääritykseen.

Asianajotoimiston osakkaat olivat sopineet osakassopimuksessa, että asianajotoimiston osakkeen arvon osakekaupassa määritetään ns. naken in naken ut – periaatteen mukaisesti. Periaatteen mukaan osakkeen arvo ostettaessa ja myytäessä määräytyy yhtiön kaupantekohetken tasearvon pohjalta.

Lue lisää!

Perintö seuraavalle sukupolvelle vai oman elämänlaadun parantamiseen?

Siviilioikeuden professori ja perintöoikeuden tutkija Urpo Kangas on esittänyt ajatuksiaan siitä, että perinnönjättäjän tulisi käyttää rahansa oman elämänlaadun parantamiseen sen sijaan, että jättäisi perintöä aikuisille lapsilleen. Erityisesti hän viittaa 1920–30-luvuilla syntyneisiin sukupolviin, jotka ovat eläneet vaatimattomasti ja säästeliäästi, jopa oman hyvinvointinsa kustannuksella ja säästäneet varojaan perillisilleen. Hänen mielestään perittävän tulisi käyttää varojaan palvelujen hankkimiseen erityisesti silloin, kun ihmisen toimintakyky ja terveys heikkenee. Hänen mielestään myös kansantalouden kannalta rahan laittaminen kiertoon olisi vähintään yhtä hyödyllistä, kuin valtion verovarojen kartuttaminen.

Lue lisää!